Pikkukuva
He minua viisaammat tykkäävät puhua asioista, joista minä en saata ymmärtää sanaakaan, ja he minua vanhemmat vanhoista hyvistä ajoista, joita ei ehkä ikinä ollutkaan. Mutta tiedän minäkin jotain, on minullakin historiani ja syyni. Toisinaan olen iloinen, mutta usein vain en, en ikinä ole ollut onnellinen. Ilta oli hiljainen, minä allapäin, taustalla soiva musiikki illan kaltainen. Eilen olin rikki, tänään yritin korjata itseäni, huomenna olen ehkä ehjä, tai sitten olen rikki vieläkin, aina en osaa auttaa itseäni.

Vaan eipä osaa kukaan muukaan; kun pyydän kyytiä vastarannalle, he lainaavat kyllä venettä, mutta eivät airoja. Ehkä en vain osannut pyytää niitä. Istun veneessä, vene rannassa ja murtamieli tiukassa, huokaisen syvään. Minusta ei taideta pitää, luulen. Vaikka osaan kyllä käyttäytyä, sanovat että häiriökäyttäytyä. Pakkasin kaiken mitä omistin: ongelmani. Tiedostan todellisuuden ja tunnen rajani, vaan vastarannalla ei tunneta airoja, näillä oikoreiteillä tahtoo tavata liian monia kieroja, lähdin lipumaan kämmenkauhalla. En tiennyt miksi edes toiselle puolelle niin tahdoin. Ehken tahtonutkaan, tahdoin vain paeta.

Joko oli taas ilta, vaiko muuten vain pimeää. Jos se oli ilta, haisi se pahalta. Niin se teki usein ja siitäkin huolimatta että olin päässyt vastarannalle, ei tuo hämärän aromi hälvennyt. Pian kaukana näkyi tumma hahmo, niin kuin hämärässä hahmot tykkäsivät tummia olla. Hän käveli luokseni ja esitteli itsensä ystäväksi. Hän kyllä näytti ystävältä näin läheltä katsoen, ehkä huoleni oli ollut turhaa.

"Kuka peittelee särkyvän luonteesi iltaisin, kuka sanoo "rakastan sinua" kun et onnistunutkaan, ja kuka sitä tarkoittaa? Hyväntekijöiden pahat tavat ja pahaa tahtovien uhrautuva kuva on sitä samaa, vaikka värillään kuin hajullaan kokematonta huijaa. Naurat, jos naurattaa, mutta et nimeä sille tunteelle saa, kun ei olekkaan mukavaa. Tarpeiden mukaan, mutta tarpeitaan ei mukaan saa, ei sitä hyvitetä, ei sitä pahoitella, eikä pahalla muistella saa. Elämä on ruma tarina kauniista hetkistä, kaunis valhe rumasta retkestä, sellaista se on, luvattoman vaikeaa ja vain vaikeisiin aikoihin luvan saa, vaan siinäkin vastaan laitetaan, kokoon taitetaan ja laukkuun painetaan, heilutetaan kättä ja kun pian ulapalla rantaviivaa paetaan, niin kuka pelastaa, jos ei ystävä, kuka pelastaa?"

Hän taittoi sanaansa eriskummallisesti, mutta tuntui tietävän minusta yllättävän paljon, vaikka niin kai ystävät tekevät, luulen. Niin olen kuullut heidän minua viisaampien kertovan. Vaikka mistä sen tiedän, kun vasta tapasin ensimmäisen ystävän. Vielä hetki sitten huominen näytti vain raadollisen pilkalliselta esteradalta, johon pääsisi epäonnistumaan heti tämän päivän alta pois hoideltuaan.

"Turhaa suret öiltäsi unet, kannattamatonta kantaa ongelmaa mukana kuin arvokkainta omaisuutta, et sillä velkaasi maksa, onnea osta, ainoastaan kurssi kohti kurjuutta, surunpartta ja vahingolle vartta."

Vaikka luulin jo nauttivani valjua iloa, lipui ilmassa silti myöhäisehtoon etovaa hajua. En osannut epäillä mitään ennen kuin ystäväni halusi kertoa jotain itsestään. Se kertoi olevansa ilta, ilta oli ystäväni, ystäväni haisi ikävälle, ikävä oli ystäväni. Kuinka en tunnistanut ikävää ystäväkseni vaikka se oli joka ilta läsnä. Vaikka pakkasin sen laukkuun ongelmina, tuli se vastaan kautta rantain, sillä sen pienen souturetken olin ollut vailla ikävää.

"Luon tyhjää luottamusta, jota seuraa totta kai pettymys katkera. Annan aiheita iloon, sillä ilman riemua ei ole myöskään haikeaa. Kenelle kerrot surusi, kenen kanssa ne jaat? Yhtä kaikki ei niistä pääse eroonkaan, ystävät eivät jätä toisiaan."

Olkoonkin sitten ikävä, mutta se oli ystävä. Se ei tehnyt minua enää surulliseksi, se ei enää ollut ongelma, sillä vaikka olin onnettomampi kuin koskaan, olin samaan aikaan onnellisempi kuin koskaan.

"Kuka peittelee särkyvän luonteesi iltaisin, kuka sanoo "rakastan sinua" kun et onnistunutkaan, ja kuka sitä tarkoittaa, jos ei ystävä, kuka sitä tarkoittaa?"

Ikävä

Ilmianna / repost? Lisätty: ti 19.11.2013  -  katsottu: 1 656 kertaa  - Jaa

Kommentit

Tehokäyttäjä
3902 viestiä (+7802)
En lukenu, -1.
29.11.2013 15:55 +2 pistettä [ +1 [ Lainaa ]  [ Ilmianna
Tehokäyttäjä
6116 viestiä (+4531)
Pettämättä jättää tää.. ... ..
Oma runosuoli nyt ei ihan luista yhtä lahjakkaasti kuin tuo tuossa mutta ei muuta sitä että aina näitä mielellään lukee.. Tapaus taas tasoa syvemmällä, kokemusta ylentävällä, sielun veljeä ymmärtävällä.. taitaa selvä olla tämä tällä? :D
29.11.2013 16:26 [ +1 [ Lainaa ]  [ Ilmianna
Tehokäyttäjä
34014 viestiä (+95265)
Tämä ei nyt varsinaisesti liity ihan täysin aiheeseen, mutta liippaa riittävän läheltä. Tuure Kilpeläinen nimittäin laulaa helvetin hyvin yksinäisyydestä.

Sä oot mun kun valot on sammuneet
sä oot mun kun pöytiä siivotaan
sä oot mun, se mitä viivan alle jää

http://www.youtube.com/watch?v=r0pehvh4tCE

Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani - Ystävänpäivä

Ohjaus: Pete Eklund & Jaani Kivinen www.tuurekilpelainen.fi Erämaa-albumi nyt kaupoissa!

29.11.2013 20:35 +1 pistettä [ +1 [ Lainaa ]  [ Ilmianna

Hanki oma tunnus tai kirjaudu sisään, niin voit jättää tähänkin kommenttisi!

Tunnus: Salasana:
  Voit kirjautua myös Facebook-tunnuksellasi ja pääset heti kommentoimaan!