@-Kimble- sanoi:
Onhan niissä toisaalta, mutta ei ne ole ympäriinsä niin tukevia. Jos tollanen valurautanen tolppa tulis nykyautoa vastaan, ni ei epäilystäkään etteikö pylväs upppoais konehuoneen uumeniin. Tosin osittain syynä törmäysvyöhykkeet, mutta lunariin menis
Tässä kuvassa auto sen sijaan on vielä täysin korjattavissa.
Kaikki on täysin korjattavissa, kun näkee riittävästi vaivaa. Kuvassa oleva autokin on ihan solmussa, eikä eroa korjausvaivasta nykyautoon nähden muuten, kuin että on vähemmän korjattavaa tekniikkaa. Pellin ja rungon oikomista ihan samaan malliin.
@hajamieli sanoi:
Kaikki on täysin korjattavissa, kun näkee riittävästi vaivaa. Kuvassa oleva autokin on ihan solmussa, eikä eroa korjausvaivasta nykyautoon nähden muuten, kuin että on vähemmän korjattavaa tekniikkaa. Pellin ja rungon oikomista ihan samaan malliin.
Erona on se, että nykyautoissa käytetään itsekantavaa korirakennetta, eli niissä koko kori tekee rungon tehtävät. Kun itsekantavasta korista vahingoittuu jokin kantava pinta (kuvan tilanteessa auton katto) pahasti tai se poistetaan kokonaan, menettää kori jäykkyytensä, jolloin sen korjaaminen on erittäin työlästä tai jopa mahdotonta.
Erillisrungollisissa autoissa, kuten kuvassa, tätä ei tapahdu, koska runko pitää korin muodossaan. Siinä tapauksessa korjaaminen sitten onkin periaatteessa vain sitä pellin naputtelua.
@-Kimble- sanoi:
Erona on se, että nykyautoissa käytetään itsekantavaa korirakennetta, eli niissä koko kori tekee rungon tehtävät. Kun itsekantavasta korista vahingoittuu jokin kantava pinta (kuvan tilanteessa auton katto) pahasti tai se poistetaan kokonaan, menettää kori jäykkyytensä, jolloin sen korjaaminen on erittäin työlästä tai jopa mahdotonta.
Erillisrungollisissa autoissa, kuten kuvassa, tätä ei tapahdu, koska runko pitää korin muodossaan. Siinä tapauksessa korjaaminen sitten onkin periaatteessa vain sitä pellin naputtelua.
Erillisrunkoisissa runko ei pidä koria kasassa, vaan kori vääntyy miten sattuu, eikä kannattele rakenteita. Runkohan on runkoautoissa semmonen perusmeininki, niinku H, eli kaks pitkää palkkia ja niiden välillä muutamat palkit pitämässä kasassa, kori on sit pultattu siihen kiinni. Tässä tapauksessa ei oo mitään eroa itsekantavan ja palkkirunkoisen välillä, sillä korin osat ovat vääntyneet... ellet sit ruuvaa tota koria veke, heitä sitä paaliin ja kaiva pakasta toista koria tilalle. Se toinen, ehyt kori tilalle ei kuitenkaan löydy sen helpommin kuin toinen itsekantava kori ja materiaalin määrä on suunnilleen sama, itsekantavassa se kori on vaan niin paljon lujempaa tekoa, ettei se tarvitse ylimääräisiä palkkeja kantaakseen kuorman vääntymättä.
@hajamieli sanoi:
Erillisrunkoisissa runko ei pidä koria kasassa, vaan kori vääntyy miten sattuu, eikä kannattele rakenteita. Runkohan on runkoautoissa semmonen perusmeininki, niinku H, eli kaks pitkää palkkia ja niiden välillä muutamat palkit pitämässä kasassa, kori on sit pultattu siihen kiinni. Tässä tapauksessa ei oo mitään eroa itsekantavan ja palkkirunkoisen välillä, sillä korin osat ovat vääntyneet... ellet sit ruuvaa tota koria veke, heitä sitä paaliin ja kaiva pakasta toista koria tilalle. Se toinen, ehyt kori tilalle ei kuitenkaan löydy sen helpommin kuin toinen itsekantava kori ja materiaalin määrä on suunnilleen sama, itsekantavassa se kori on vaan niin paljon lujempaa tekoa, ettei se tarvitse ylimääräisiä palkkeja kantaakseen kuorman vääntymättä.
Juuri niin. Mun pointtini vaan oli se, että itsekantavan korin saadessa samanlaisen, katon lyttäävän iskun, se aiheuttaa koko korin heikentymisen = korista tulee kiero kuin korkkiruuvi. Tosin ei välttämättä näkyvästi.
Samasta syystä autojen liikuttelua tulisi välttää tuulilasin vaihdon aikana, esim. rampista ajaminen yhden kantavan pinnan puuttuessa ei tee rakenteille kauheen hyvää.
@-Kimble- sanoi:
Juuri niin. Mun pointtini vaan oli se, että itsekantavan korin saadessa samanlaisen, katon lyttäävän iskun, se aiheuttaa koko korin heikentymisen = korista tulee kiero kuin korkkiruuvi.
Erillisrungon varassa oleva kori taas vääntyy vielä herkemmin, kun sitä ei ole kantavaksi (lujaksi) edes yritetty tehdä. Tuollaisesta tällistä se erillisrunkokin voi yhtä lailla saada vauriota, ja sekin saattaa vaatia oikomista. Tuossahan on ajettu auto tommosta betonitolppaa päin niin kovaa, että tolppa on murtunut. Kun puskurit ja nuo heikot, lähinnä koriste/tuulensuojapellit on menny lyttyyn, niin siellä on varmasti mennyt jäähdytin lyttyyn ja iskun voima osunut moottoriin, joka taas on runkopalkkien varassa ja varmasti vääntänyt niitä, ellei jo puskuri kiinnitystensä kautta ole tehnyt niin.
Kun autot olivat rautaa (Ford/lamppost) 1956
<DiluutiO>
Jaa
« Vanhemmat Yhteensä 22 kommenttia. Näytä kaikki. Uudemmat »
4311 viestiä (+2365)
Kaikki on täysin korjattavissa, kun näkee riittävästi vaivaa. Kuvassa oleva autokin on ihan solmussa, eikä eroa korjausvaivasta nykyautoon nähden muuten, kuin että on vähemmän korjattavaa tekniikkaa. Pellin ja rungon oikomista ihan samaan malliin.
4311 viestiä (+2365)
3566 viestiä (+1085)
Erona on se, että nykyautoissa käytetään itsekantavaa korirakennetta, eli niissä koko kori tekee rungon tehtävät. Kun itsekantavasta korista vahingoittuu jokin kantava pinta (kuvan tilanteessa auton katto) pahasti tai se poistetaan kokonaan, menettää kori jäykkyytensä, jolloin sen korjaaminen on erittäin työlästä tai jopa mahdotonta.
Erillisrungollisissa autoissa, kuten kuvassa, tätä ei tapahdu, koska runko pitää korin muodossaan. Siinä tapauksessa korjaaminen sitten onkin periaatteessa vain sitä pellin naputtelua.
4311 viestiä (+2365)
Erillisrunkoisissa runko ei pidä koria kasassa, vaan kori vääntyy miten sattuu, eikä kannattele rakenteita. Runkohan on runkoautoissa semmonen perusmeininki, niinku H, eli kaks pitkää palkkia ja niiden välillä muutamat palkit pitämässä kasassa, kori on sit pultattu siihen kiinni. Tässä tapauksessa ei oo mitään eroa itsekantavan ja palkkirunkoisen välillä, sillä korin osat ovat vääntyneet... ellet sit ruuvaa tota koria veke, heitä sitä paaliin ja kaiva pakasta toista koria tilalle. Se toinen, ehyt kori tilalle ei kuitenkaan löydy sen helpommin kuin toinen itsekantava kori ja materiaalin määrä on suunnilleen sama, itsekantavassa se kori on vaan niin paljon lujempaa tekoa, ettei se tarvitse ylimääräisiä palkkeja kantaakseen kuorman vääntymättä.
3566 viestiä (+1085)
Juuri niin. Mun pointtini vaan oli se, että itsekantavan korin saadessa samanlaisen, katon lyttäävän iskun, se aiheuttaa koko korin heikentymisen = korista tulee kiero kuin korkkiruuvi. Tosin ei välttämättä näkyvästi.
Samasta syystä autojen liikuttelua tulisi välttää tuulilasin vaihdon aikana, esim. rampista ajaminen yhden kantavan pinnan puuttuessa ei tee rakenteille kauheen hyvää.
4311 viestiä (+2365)
Erillisrungon varassa oleva kori taas vääntyy vielä herkemmin, kun sitä ei ole kantavaksi (lujaksi) edes yritetty tehdä. Tuollaisesta tällistä se erillisrunkokin voi yhtä lailla saada vauriota, ja sekin saattaa vaatia oikomista. Tuossahan on ajettu auto tommosta betonitolppaa päin niin kovaa, että tolppa on murtunut. Kun puskurit ja nuo heikot, lähinnä koriste/tuulensuojapellit on menny lyttyyn, niin siellä on varmasti mennyt jäähdytin lyttyyn ja iskun voima osunut moottoriin, joka taas on runkopalkkien varassa ja varmasti vääntänyt niitä, ellei jo puskuri kiinnitystensä kautta ole tehnyt niin.
16554 viestiä (+2660)
2793 viestiä (+605)
me täällä tehtaalla kutsumme 'kakkendaalia' suurlujuusteräkseksi...
2950 viestiä (+2376)
Näytä kuvakommentti
« Vanhemmat Yhteensä 22 kommenttia. Näytä kaikki. Uudemmat »
Hanki oma tunnus tai kirjaudu sisään, niin voit jättää tähänkin kommenttisi!